tiistai 20. marraskuuta 2012

Ajovalot

Kaukovalojen umpioon on merkitty referenssiluku, jota käytetään valaistusvoimakkuuden määrittelemiseen. Kaukovalojen referenssilukujen summa ei saa olla yli 100.

Lähivalot muodostavat epäsymmetrisen valokuvion, jossa valojen kantama on pidempi auton oikealla puolella. Tällä tavoin näkyvyys auton oikealle puolelle on parempi, mutta taas vasemmalla puolella huonompi ettei vastaantulevat häikäisy. Epäsymmetrisyys toteutetaan umpion heijastimen muotoilulla.

Valokuvio laskee 10mm eli 1cm yhden metrin matkalla.

Valojen suuntausta tehdessä:

1. Tarkista että auto on tasaisella alustalla ja että rengaspaineissa ei ole suuria poikkeuksia.

2. Aseta suuntauslaite valojen eteen ja sääde sen etäisyys ja korkeus, (katso tarvittaessa käyttöohjeet) sekä tarkista että laite on suorassa autoon nähden.

3. Kytke valot päälle ja tarkista, että korkeuden säätö on 0-asennossa.

4. Tarkista valokuvio ja säädä valoja tarvittaessa.

5. Tarkista vielä kaukovalojen suuntaus ja valokuvio umpiovaurioiden tai väärän polttimon asennuksen varalta.

Yhä useammissa autoissa käytetään nykyään xenonvaloja. Xenonien etuna on suurempi valoteho ja valkoisempi valon väri, mitä tavallisissa halogeenihehkulampuissa. Lisäksi xenonit kestävät pidempään kuin halogeenit. Xenonvalot tarvitsevat myös niille tehdyn umpion, ettei valokuvio ole ihan mitä sattuu.

Sumuvalojen tarkoitus on parantaa auton ja kuljettajan näkyvyyttä huonolla säällä, kuten sumussa ja rankassa vesi- tai lumisateessa. Etusumuvalot asennetaan yleensä ajovalojen alapuolelle. Tällöin niiden valokeila on alempana ja jää paremmin näkökentän ulkopuolelle. Sumuvalot saa olla suunnattuna korkeimmillaan samalla tasolla kuin normaalit ajovalot.

maanantai 19. marraskuuta 2012

MIG/MAG-hitsaus

Tarkoituksena oli harjoitella hitsausta hitsaamalla kuutio. Tarkoituksena oli saada hitsisaumasta niin hyvä että kuutio kelluisi vielä seuraavana päivänä. Ongelmana vastaan tuli se, että levyihin paloi välillä reikä, joka täytyi hitsata umpeen. Myös joidenkin reunojen hitsaamiseen sisäpuolelta tuli ongelma, sillä tila oli aika vähissä mihin saumaa olisi pitänyt saada. Lopuksi sisäpuolelta uupumaan jäänyttä hitsisaumaa korvattiin ulkopuolelle tehdyllä saumalla.

Hitsilaitteen kuntoon vaikuttaa sen hyvä ja tietyin väliajoin huoltaminen. Irroita koneesta sivupaneelit ja puhalla sisätila paineilmalla puhtaaksi. Puhdistusta tehdessä on hyvä tarkistaa myös muiden komponenttien kunto. Hitsipilli on myös tärkeä pitää puhtaana ja auki, ettei lanka sula heti pillin päähän kiinni.

MIG ja MAG hitsien erona on se että MIG-hitsauksessa suojakaasu ei reagoi hitsisulan kanssa, kun taas MAG-hitsauksessa suojakaasu reagoi hitsisulan kanssa.

Työssä käytettäviä suojavälineitä on ehdottomasti käytettävä, sillä hitsauksessa syntyvä valokaari on erittäin kirkas ja se vahingoittaa silmiä, jos sitä katselee pitkään. Myös lämmöltä on suojauduttava sillä kappale, jota hitsataan lämpenee todella nopeasti ja lämpö hohkaa hitsattaessa.

Hitsaamistaito on hyvä olla kunnossa, sillä ikinä ei tiedä missä sitä joutuu käyttämään, eikä siinä voi koskaan olla liian hyvä. Hyvän hitsaustaidon hallitseva asentaja saa todennäköisesti helpommin töitä kun sellainen joka ei siinä kovin hyvä ole.



Kempin hitsikone sivusta
Hitsikone edestä, jossa kaikki säätövivut

Stereoasennus

Sähkötekniikan kurssilla jokainen joutuu asentamaan ainakin kerran stereot joko autoon tai luokassa olevat stereot uudelleen. Oman ryhmän kanssa asensimme luokan stereot uudelleen. Ensin täytyi miettiä ja tehdä kytkentäkaavio stereoille sekä pohtia miten se saadaan toimimaan. Kytkennät täytyi myös katsoa huolella. Ongelmitta ei tehtävästä selvitty, sillä vahvistin ei saanut herätettä soittimelta, joten täytyi herätejohto vetää suoraan kytkimeltä(virtalukolta) vahvistimelle.

Stereoiden kytkentäkaavio



Asensimme stereoiden lisäksi kytkimen, jolla saa stereot päälle ja pois päältä.



Subbari ja kaijuttimet (kuvassa vain oikea) on upotettu opettajan pöytään. Se hieman hankaloitti asennusta, sillä pöydän alla ei ollut mikään paras asento asentaa stereoita uudelleen.

Vetoakselien huolto

Tässä jonkin aikaa sitten tehtiin luokan Fiestaan vetoakselien huolto, koska viime kertasesta huollosta ei ollut tietoa. Työ aloitettiin sillä, että otettiin pyörät ja jarrut pois tieltä. Samalla täytyi ottaa alapallonivel ja iskarin alakiinnitys irti.



Tämän jälkeen irroitimme vetoakselin vaihteistosta. Se kävi helposti rengasraudalla vähän kampeamalla.


Vetoakseli napa päässä

Vaihteisto

Vetoakselin irrotuksessa vaihteistoöljyä valui jossain määrin pois joten jätimme öljyastian vaihteiston alle. Sen jälkeen otimme oikeanpuolen vetoakselin irti ja se sujui paljon nopeammin kuin vasenpuoli johtuen tietoisuudesta, miten vetarin irroitusta kannattaa aloittaa.


Sitten irroitimme navat akseleista ruuvipenkissä.



Tämän jälkeen tarkistimme vetarit päällisinpuolin eli suojakumit, nivelet ja itse akselin. Kaikki oli kunnossa. Tämän jälkeen irrotimme nivelen ja putsasimme vanhat vaseliinit pois ja laitoimme uudet sisään.




Tämän jälkeen laitoimme uudet metalliset klemmarit suojakumien päähän ja lähetimme vetarit Pintakillan Hannu Waltzerille maalattavaksi punaiseksi. Samalla maalarit maalasivat tukivarret vihreiksi.

Lisäpitkien asennus

Tehtäväksi saimme rakentaa koulun autoon lisäpitkät. Autossa oli ollut jo lisäpitkät, joten meidän ei tarvinnut kuin laittaa johdot kuntoon ja valot telineilleen. Siinäkin oli oma hommansa sillä kytkentäkaavio ei ollut ihan yksinkertainen, sillä toinen plus johto täytyi vetää pitkien omalta plussalta.

Lisäpitkien kytkentäkaavio
 Kytkentäkaaviossa oleva +-merkki tarkoittaa, että johto tulee pitkien plus johdolta releelle.





Passatista täytyi ottaa eturitilä pois, että johdot saatiin vedettyä valoille helpommin.



Johtojen selvittelyä ja releelle laittamista.



Kun johdot on laitettu, kiinnitetään valot niille tehdyille kiinnikkeille.



 Lisäpitkät on kiinnitetty ja varmistettu niiden toiminta, joten tarvitsee enään suunnata valot. Valot suunnattiin siihen tarkoitetulla tarkistuslaitteen avulla. Lakisäädäntö sanoo, että lisävalot täytyy olla symmetrisesti asennettu, eikä niiden valoteho saa olla liian suuri


tiistai 13. marraskuuta 2012

Ohmin laki ja sähkötekniikka

Ohmin Laki

Ohmin laki kuvaa virran, jännitteen ja resistanssin keskinäistä riippuvuutta. Sen avulla voidaan selvittää virtapiirin suureita matemamaattisesti. Ohmin laki auttaa myös ymmärtämään useita hyvinkin arkipäiväisiä sähkötekniikan ilmiöitä. Ohmin laki kirjoitetaan muotoon U=RI, I=U/R, R=U/







 Muitikolmio joka helpottaa kaavan muistamista.


Sähötehon kaava

Teho=P
P=UI
U=P/I
I=P/U










Sähköteho kuvaa sekunnissa kulutettua tai tuotettua energiamäärää. Sähkötehon tunnus on P ja yksikkö on W. Watti on johdettu yksikkö energian yksiköstä joulesta, 1W=1 J/s

Esimerkkejä joidenkin laitteiden sähkötehoista
Auton ajovalopoltin= 55W
Auton parkkivalo= 5W 



T1
Laske virtapiirin teho kun jännite on 12V ja virta 22,5A
P=?, U=12V, I=22,5A
P=U*I
P=12V*22,5A
P=270W

keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Kytkentäkaaviot ja rele

Kytkentäkaaviot ja niiden lukeminen/Wiring diagrams

Kytkentäkaaviolla esitetään sähköjärjestelmän komponenttien kytkennät piirrosmuodossa. Yleensä auton kytkentäkaaviot jaetaan osa-alueittain esimerkiksi moottorinohjaus, jarrujärjestelmä, mukavuuslaitteet, mittarito ja ajonesto.

Kytkentäkaavioiden yläreunassa on yleensä piirretty virtalukon napa 15 ja akun plus napa, joiden kautta virrat lähtevät kaikkiin auton toimilaitteisiin.

Napojen merkinnät
30=akun +napa
15=virtalukon sytytysvirtakytkimen napa
50=virtalukon käynnistysvirtakytkimen napa

Ja kytkentäkaavion alareunaan on merkitty akun miinusnapa
31=akun miinusnapa

Rele/Relay

Rele koostuu käämistä, rautasydämestä ja palautusjousella varustetusta ankkurista. Kun käämi aktivoidaan ohjausvirtapiirin avulla, siihen muodostuu rautasydämeen sitoutuva magneettikenttä. Tällöin rautasydän muuttuu magneettiseksi ja alkaa vetää ankkuria puoleensa. Ankkurin tehtävänä on liikuttaa releen koskettimia. Releen rakenteesta riippuen tämä liike joko avaa tai sulkee koskettimet. Releitä käytetään kytkemällä suurempia virtoja pienellä ohjausvirralla.



 Jarruvalojen ja sumuvalojen kytkentäkaavio























Tänään sähkötekniikan tunneilla opeteltiin tekemään ja ymmärtämään kytkentäkaavioita. Kuvan vasemmalla puolella on jarruvalojen kytkentäkaavio ja oikealla puolella sumuvalojen kytkentäkaavio.

Jarruvalojen kytkentä

Akun plus navasta lähtee johdin sulakkeelle, josta se jatkaa kytkimelle. Kytkimeltä johto jatkuu jarruvaloille, josta johto jatkuu auton rungon maadoituskohtaan. Eli kun jarrupoljinta painetaan, kytkin kytkeytyy, jolloin virta pääsee kulkemaan ja jarruvalot syttyvät. Autossa ei tarvitse olla virtoja päällä, että jarruvalot toimivat.

Sumuvalojen kytkentä

Akulta lähtee johto, johon on liitetty sulake ja sen perään kytkin. Samoin lähtee virtalukolta johto, johon tulee sulake. Molemmat johdot menevät releeseen, josta virtalukolta lähtevä johto jatkaa maadotukseen ja akulta lähtevä johto menee sumuvaloihin ja sieltä maadoitukseen. Tässä tapauksessa autossa täytyy olla virrat päällä, että saadaan sumuvalot päälle. Eli kun autossa kytketään sumuvalot päälle, napsahtaa kytkin kiinni, jolloin virta pääsee kulkemaan releelle. Virta saa releen sähkömagneetin toimimaan, jolloin relen sisällä oleva kytkin menee kiinni. Tällöin virta kulkee valoille ja valot syttyvät.


Sulakkeen merkitys virtapiirissä

Sulake=Varoke=Fuse

Varoke suojaa johdinta. Varokkeen tarkoitus on suojata auton kalliita johtosarjoja liialliselta virtakuormitukselta. Varoke on periaatteessa pieni pätkä johdinta, joka sulaa helpommin kuin varsinainen johdin.

Varokkeita on kahdenlaisia. Toiset niin kutsutut nopeat varokkeet sulavat välittömästi jos niihin kohdistuu liiallinen virta. Hitaat varokkeet kestävät hetken aikaa virtapiikkejä. Sulake sijoitetaan mahdollisimman lähelle akun +-napaa.

Sulake mitoitetaan aina hieman suuremmaksi kuin virtapiirisä normaalisti kulkeva virta. Esimerkki
Virtapiirissä kulkee 10 A virta, kerrotaan virta varmuuskertoimella 1,5 ja saadaan sulakkeen kooksi 15 A

tiistai 23. lokakuuta 2012

Kuinka paljon autossa on sähkölaitteita

                                 Auton sähköjärjestelmät

-Keskuslukitus
-Starttimoottori
-Äänitorvi
-Valot
-Peruutustutka
-Sähköinen luukujen avaus
-Peilit
-Lämmitys
-Sytytys
-Vilkut
-Sähköikkuna
-Radio
-Navigaattori
-Penkinlämmitin
-Tupakansytytin
-Automaattinen pysäköinti
-Kattoikkuna
-Turvatyyny
-Turvavyötunnistin
-Turvavyöt
-Abs-jarrut
-Ikkunanlämmitin
-Sähköinen ohjaustehostin
-Ajohallintajärjestelmä
-Akku
-Laturi
-Ajovalojen pesulaite
-Lasien pesulaitteet
-Virtalukko
-Mittaristo
-Jäähdytinjärjestelmä
-Moottorinohjausjärjestelmä
-Alustansäätö
-Nelivetojärjestelmä
-Automaattivaihteisto
-Hybridiauton akusto
-Sähköautojen voimansiirto

                                    Ohjainlaitteet/tietokoneet autossa

-Moottorinohjainlaite
-Mittariston ohjainlaite
-ABS/ESP-ohjainlaite
-Turvatyynyn ohjainlaite
-Ohjaustehostimen ohjainlaite
-Lisälämmittimen ohjainlaite
-Ilmastoinnin ohjainlaite
-Mukavuusjärjestelmän ohjainlaite (sis. penkit, säätyvät polkimet)
-Oviohjainlaite (3-5kpl)
-Valojen ohjainlaite
-Sähköpääkeskus
-Gateway
Loputon lista...


Arviolta 80% merkkikorjaamolla korjatuista vioista on sähkövikoja. Sähkölaitteet lisääntyvät jatkuvasti.



                                                                       Jännite

Jännitteen tunnus on U ja yksikkö voltti V. Kuvaa kahden navan välistä elektronimäärän epätasapainoa. Jännitteen suuruus kuvaa sitä potentiaalia, joka on mahdollista ottaa käyttöön kun virta alkaa kulkea.

                                         Nimellisjännite

Kuvaa jännitettä, joka virtalähteestä on saatavilla ihanneolosuhteissa. ''Voitaisiin kuvitella standardiksi, on sovittu, että 12V akut valmistetaan määrätylle jännitteelle määrätyssä varaustilassa.''

                                           Lähdejännite

Tarkoittaa kuormittamattoman jännitelähteen jännitettä. Esimerkiksi autonakku silloin kun sitä ei kuormiteta. Kun kuormittamattomasta akusta mitataan jännitettä, jännitteen pitäisi olla yli 12,2V (huom. välittömästi latauksen jälkeen jännite on korkeampi 12,5-13,7V)

                                           Napajännite
Tarkoittaa kuormitetun jännitelähteen jännitettä. Esimerkiksi akun lähdejännite on 12,3 volttia ja kun akkua kuormitetaan esimerkiksi takalasinlämmittimellä, napajännite putoaa 12 volttiin.

                                    Jännitteen mittaaminen

Jännitemittaus tehdään aina rinnan kuluttajan tai jännitelähteen kanssa. Aluksi kytketään mattajohdot mittariin, musta johdin yleensä COM-liitäntänä ja punainen johdin liitäntään, jossa on jännitemittauksen symboli. Mittalaite asetetaan jännitemittausasentoon kiertämällä valitsin asentoon -V.

                                        Virta (Current)

Sähkövirta on elektronien liikettä. Sähkövirta ei kulje, ennen kuin se on tehty mahdolliseksi kytkemällä piiriin virtalähteen molemmat navat ja muodostamalla johtimilla suljettu virtapiiri. Sähkövirran tunnus on I ja yksikkö A.

                                Tasavirta (Direct Current)

Merkitään symbolilla, jossa yläpuolella on yhtenäinen viiva ja alapuolella katkoviiva. Tasavirraksi kutsutaan sellaista virtaa jonka napaisuus ei vaihdu, ei virta pysyy kokoajan samansuuntaisena.

                             Vaihtovirta (Alternating Current)

Vaihtovirta on sähkövirtaa, jossa jännitteen napaisuus ja virran kulkusuunta vaihtuu. Yleisin vaihtovirran/jännitteen muoto on sin-aallon mukainen.

                            Virran mittaaminen yleismittarilla

Musta johdin kytketään yleismittarin COM-porttiin.
Punainen johdin pistokkeeseen A max 10A
Kytkin kohtaan A
Mittarilaite kytketään virtapiiriin sarjaan

                                  Resistanssi (Resistance)

Resistanssi on suure, joka kuvaa materiaalin kykyä vastustaa sähkövirran kulkua. Tunnetuin resistanssia aiheuttaava komponentti on vastus. Kun virtapiiriin lisätään  vastuksia tai jokin virtapiirin osista on esimerkiksi hapettunut, niin piirissä kulkeva sähkövirta pienenee. Samoin käy kun piiriin lisätään mikä tahansa sähköä kuluttava laite, esimerkiksi sähkömoottori.

                                   Resistanssin mittaus

Musta johdin COM-porttiin
Punainen johdin Ω-pistokkeeseen
Kytkin kohtaan Ω
Mittari kytketään rinnan mitattavan kohteen kanssa
Mitattava kohde pitää olla virraton

torstai 11. lokakuuta 2012

PowerPoint

Saimme tehtäväksi tehdä kolmen hengen ryhmissä powerpoint esitelmä opettajan määräämästä auton rakenteeseen liittyästä toiminnasta ja esitellä se luokalle. Oma ryhmäni sai aiheeksi ohjauksen. Samalla meidän täytyi opetella käyttämään powerpointtia. Valitettavasti en saanut esitystä näkymään tässä, mutta käy se kai näinkin.