Ajovalot

Kaukovalojen umpioon on merkitty referenssiluku, jota käytetään valaistusvoimakkuuden määrittelemiseen. Kaukovalojen referenssilukujen summa ei saa olla yli 100.

Lähivalot muodostavat epäsymmetrisen valokuvion, jossa valojen kantama on pidempi auton oikealla puolella. Tällä tavoin näkyvyys auton oikealle puolelle on parempi, mutta taas vasemmalla puolella huonompi ettei vastaantulevat häikäisy. Epäsymmetrisyys toteutetaan umpion heijastimen muotoilulla.

Valokuvio laskee 10mm eli 1cm yhden metrin matkalla.

Valojen suuntausta tehdessä:

1. Tarkista että auto on tasaisella alustalla ja että rengaspaineissa ei ole suuria poikkeuksia.

2. Aseta suuntauslaite valojen eteen ja sääde sen etäisyys ja korkeus, (katso tarvittaessa käyttöohjeet) sekä tarkista että laite on suorassa autoon nähden.

3. Kytke valot päälle ja tarkista, että korkeuden säätö on 0-asennossa.

4. Tarkista valokuvio ja säädä valoja tarvittaessa.

5. Tarkista vielä kaukovalojen suuntaus ja valokuvio umpiovaurioiden tai väärän polttimon asennuksen varalta.

Yhä useammissa autoissa käytetään nykyään xenonvaloja. Xenonien etuna on suurempi valoteho ja valkoisempi valon väri, mitä tavallisissa halogeenihehkulampuissa. Lisäksi xenonit kestävät pidempään kuin halogeenit. Xenonvalot tarvitsevat myös niille tehdyn umpion, ettei valokuvio ole ihan mitä sattuu.

Sumuvalojen tarkoitus on parantaa auton ja kuljettajan näkyvyyttä huonolla säällä, kuten sumussa ja rankassa vesi- tai lumisateessa. Etusumuvalot asennetaan yleensä ajovalojen alapuolelle. Tällöin niiden valokeila on alempana ja jää paremmin näkökentän ulkopuolelle. Sumuvalot saa olla suunnattuna korkeimmillaan samalla tasolla kuin normaalit ajovalot.