DSG-vaihteisto ja momentinmuunnin

Tänään saatiin Lassin kanssa hommaksi tutustua automaattivaihteistoihin ja momentinmuuntimeen, joihin ollaan tutustuttu tämän jakson aikana.

Perus automaattivaihteiston momentinmuunnin toimii niin, että momentinmuuntimen sisällä ns. öljypumppu linkoaa öljyä turbiinipyörälle, joka taas liikuttaa vaihteiston akselia ja sitä kautta planeettapyörästöä. Tässä vielä video, josta näkee automaattivaihdeiston toiminnan.

Tässä kyseinen momentinmuunnin

Momentinmuunnin kahdessa osassa. Vasemmalla puolella on pumppupyörä, joka linkoaa öljyä ja oikealla taas on ulompana turbiinipyörä ja sisempänä staattoripyörä, joka voi kaksin- tai jopa kolminkertaistaa vääntömomentin.

DSG-vaihteisto toimii samalla periaatteella, kuin manuaalivaihteisto. DSG-vaihteistossa on kaksi akselia, joihin kumpaankin voidaan lukita oma vaihde samaan aikaan. Molemmille akseleille on oma kytkimensä, jolloin vaihdetta vaihdetaan periaattessa kytkimen avulla niin, että esim. toisella akselilla on kytketty 1. vaihde päälle ja toisella akselilla on jo valmiina 2. vaihde kytkettynä, jolloin kytkimien avulla vaihdetaan voima menemään 2. vaihteen kautta. Samalla akseli, jossa oli 1. vaihde kytkettynä, vaihtaa jo 3. vaihteen odottamaan. Tämän ansiosta vaihteen vaihtaminen on nopeampaa ja sulavampaa, kuin normaalissa automaattivaihteistossa. Tässä vielä video josta näkee miten homma käytännössä toimii.

Vetonivelen korjaus

Työksi tuli etsiä Subaru Legacyn vetoakselista kuuluvaa kolinaa. Aluksi auto ylös ja lampun kanssa tutkailemaan. Vika löytyi sitten oikeanpuoleisen vetoakselin ulommasta päästä, jossa oli suojakumin klemmari irronnut. Sitten ei muuta kun vetoakseli pöydälle ja tutkailemaan.

Oikeanpuoleinen vetoakseli, jonka ulomman pään suojakumin sisälle oli päässyt likaa ja samalla vaurioittanut niveltä. Tässä kuvassa vetoakselin ulompi pää on jo irroitettu.

Vetoakselin ulkopäätä putsatessa tuli purettua koko nivel osiin ja katseltua sen kuntoa, joka oli huono. Tämän jälkeen uutta ulkopäätä hakemaan.

Uusi ulompi nivel, joka on rasvaa vaille valmis asennettavaksi vetoakseliin.

Uusi ulompi nivel asennettuna vetoakseliin. Samalla tuli tarkastettua sisemmän pään kunto, joka oli hyvä. Sitten ei muuta kun vetoakseli takaisin autoon kiinni.

Kun vetoakseli oli saatu takaisin paikalleen, oli koeajon vuoro. Koeajolla ei kuulunut vetoakselista enää mitään kolinaa.

Peugeut 206 jakohihnan vaihto

Saimme Lassin kanssa hommaksi vaihtaa 2001 vuosimallin Peugeut 206:seen jakohihnan.

Auto nosturilla, jonka alle ollaan laittamassa tunkkia, jolla saadaan nostettua ja laskettua konetta silloin, kun jakopuolen moottorikannake on irroitettu.

Työhön tarvittavat erikoistyökalut. Vasemmanpuoleisella ajoitustyökalulla lukitaan vauhtipyörä ja oikeanpuoleisella nokkapyörä, ettei akselit pääse pyörähtämään ja sekoittamaan ajoitusta hihnan vaihdon aikana.

Moottorin kannake ja apulaitehihna on irroitettu, jonka jälkeen pyöritettiin merkit kohdalleen, jolloin saatiin ajoitustappien avulla lukittua vauhtipyörä ja nokkapyörä. Tämän jälkeen irroitettiin jakohihna.

Hihnan irroituksen jälkeen vaihdettiin vielä uusi vesipumppu. Kuvassa on vanha vesipumppu, joka on jo aikansa nähnyt.

Vesipumpun asennuksen jälkeen laitettiin kiristin hollille ja hihna paikalleen. Sitten vain kiristettiin hihna oikeaan kireyteen kiristimen avulla.

Tämän jälkeen pyöritettiin vielä konetta useamman kerran, jolla varmistettiin jaon olevan kohdallaan.

Sitten ei muuta kuin jakokoppa takaisin kiinni ja apulaitehihna paikoilleen.

Jakohihnan vaihdon jälkeen täytyi vielä ilmata jäähdytysjärjestelmä, koska suuri osa jäähdytysnesteestä tuli pihalle vesipumppua vaihtaessa. Tämä on tärkeä tehdä, jotta vesi pääsisi kiertämään ja jäähdyttämään moottoria paremmin.

Sitten ei muuta kun koeajon kautta auto ruutuun ja työmääräyksen viimeistelyyn.

Ajovalojen suuntaus

Harjoitustyön tarkoituksena oli opetella käyttämään ajovalojen suuntauslaitetta. Suuntauslaitteen käyttö on hyvä hallita, sillä ajovalot on tärkeä osa autoa ja sen turvallisuutta.

Ensin kannattaa etsiä mahdollisimman tasainen pinta, minkä päällä ajovaloja suuntaa, sen jälkeen säätää korkeudensäätö nolliin, jonka jälkeen laitetaan suuntauslaite ajovalon eteen, säädetään suuntauslaite oikealle kohdalle korkeus ja sivusuunnassa. Suuntauslaitteessa on laser, jonka avulla saa helposti laitettua laitteen niin, että polttimo osoittaa keskelle.

Tästä näkee, miten ajovalojen pitäisi osoittaa suuntauslaitteessa (katkoviivoja pitkin), mutta tässä autossa ne osoittavat vähän minne sattuu

Umpioissa on ajovalon säätöruuvi, josta voidaan säätää valo korkeutta niin, että se osoittaa katkoviivaa pitkin. Tässä vielä työn lopusta kuva, jossa ajovalo osoittaa sinne, minne kuuluukin.

Startin mittaus

Harjoitustyönä oli mittailla käynnistinmoottorin herätejännite, käynnistimen virta, akun jännite lepotilassa ja käynnistyksen yhteydessä sekä jännitehäviöt plussalta ja miinukselta.

Startin herätejännite mitattiin laittamalla yleismittarin toinen pää startin herätteeseen ja toinen pää maihin

Startille tuleva virta mitattiin virtapihdin avulla laittamalla virtapihti plussa johdon ympärille ja käynnistettiin auto. Luvuksi saatiin 236 amppeeria

Sitten mitattiin akun jännite lepotilassa, jotta voitaisiin verrata sitä siihen, mitä se on silloin kuin auto käynnistetään

Mittaustulos käynnistyksen aikana. Tästä huomataan että starttaus syö akulta jännitettä aika hyvin

Lopuksi mitattiin vielä startin ja akun välisten plus- ja miinusjohtojen jännitehäviöt. Tässä kuvassa plusjohtojen jännitehäviö

Tässä vielä miinusjohdon jännitehäviö

Laturin mittaus

Teimme Heinin, Ennin ja Simeonin kanssa tänään harjoitustyön, jossa opeteltiin mittaamaan laturin magnetointijännite, latausvirta ja jännitevähiöt plussalta ja miinukselta.

Kiasta mitattu akun lepojännite. Niin kun kuvasta näkyy, on akku aika tyhjä, joten sitä piti alkuun ladata

Latauksen jälkeen mittasimme laturin magnetointijännitteen. Magnetointijännitettä lisätään aina, kun akkua tarvitsee ladata enemmän. Silloin kun ajetaan ylimääräiset sähkölaitteet pois kytkettyinä, on magnetointijännite pienempi

Laturilta mitattu plussan jännitehäviö. Kyseinen mittaus tapahtuu niin, että laittaa yleismittarin toisen pään akun plus napaan ja toisen laturin plussaan.

Tässä taas miinus puolen jännitehäviö, joka mitataan samalla tavalla, mutta vain akun miinukseen ja laturin runkoon

Virtapihdillä mitattiin vielä lopuksi latausvirta. Latausvirta vaihtelee aina, miten paljon on sähkölaitteita autossa päällä. Mitä enemmän laitteita päällä, sitä suurempi on latausvirta

Tässä vielä virtapihti, joka laitettiin laturin plus johdon ympärille

Oikosulku/katkos vianmääritys

Työnä oli opiskella lukemaan sähkökaavioita ja selvittää kuvitteellisia sähkövikoja autojen vikakoodien perusteella.

Ensin oli vuorossa VW Golf VI (5k1) 

Vikakoodi:

ABS järjestelmässä vikakoodi oik. taka pyörintänopeustunnistin katkos.

 Kytkentäkaaviosta etsittiin ensin kyseinen tunnistin (B22), vikakoodin syynä on joko itse anturin hajoaminen tai anturin johdot ovat vaurioituneet, sillä muille antureille tai ABS-ohjausmoduulille ei tullut vikakoodeja.

 Alottaisimme vian tutkimisen mittaamalla ABS-anturille tulevien johtojen resistanssin ja katsomalla johtojen kunnon. Jos johdot ovat kunnossa vaihdamme ABS-pyörintänopeustunnistimen. 

Samaan Golffiin oli myös vikakoodi:

ABS järjestelmässä vikakoodi vas. taka pyörintänopeustunnistin oikosulku plussaan.

Kyseinen tunnistin B21. Vikakoodi viittaisi siihen, että +johdin olisi vaurioittunut ja ottaisi oikosulkua auton runkoon jossakin kohdassa. Vikaa lähdettäisiin selvittämään tutkimalla johdon kuntoa. 

Seuraavaksi tutkimme 1,4l Skoda Octavian kytkentäkaavioita.

Vika:

Jäähdytystuulettimen moottori ei lähde pyörimään, auto keittää.

Mahdollisina vikoina voisi olla vaurioituneet johdot, viallinen tuuletin, viallinen tuulettimen lämpötilakytkin tai palanut sulake. 

Lähtisimme tutkimaan vikaa katsomalla vikakoodi ja tarkistamalla sulakkeen kunnon. Jos vikakoodeja ei ole ja sulake on ehjä, tutkisimme johtojen kunnon. Jos johdotkin on kunnossa niin seuraavaksi syöttäisimme akusta suoraan tuulettimelle (kuvassa M6) jännitteen ja jos tuuletin lähtee pyörimään niin vika on silloin lämpötilakytkimessä (S24), mutta jos tuuletin ei lähde pyörimään on vika tuulettimen moottorissa. 

Samaan Skodaan oli vika, että laturi ei lataa.

Mahdollisia vikoja on laturille menevän +johdon vaurioituminen, laturin käyttöhihnan vioittuinen, laturille tulevan magnetointijännitteen johdon vaurioituminen tai laturin toimintahäiriö. 

Lähtisimme tutkimaan vikaa mittaamalla laturin plus-johdon ja akun miinus-navan välistä jännitettä auton ollessa käynnissä ja siitä selviää onko plus-johto ehjä. Seuraavaksi mittaisimme magnetointijännitteen akun miinus-navasta magnetointijännitteen johdolle. Jos nämä kaikki ja käyttöhihna on kunnossa, on silloin laturi(G1) viallinen. 

Seuraava auto oli Volvo V70 MK2 2.5TDI 2000.

Vika oli, että ulkolämpötilamittari näyttää helteessä -11°C.

  Lämpötilatunnistin B61. Tunnistin on  yhteydessä kuljettaja oven ohjausmoduuliin, jos oven muut toiminnot toimivat, rajaa se vian anturiin tai sen johtoihin. Vika selviää tutkimalla johtojen kunnon, jos johdot ovat kunnossa niin anturi on viallinen ja se vaihdetaan.

Samaan volvoon oli vika, että moottori ei käynnisty ja testeri ei saa yhteyttä moottorin ohjainlaitteeseen. 

Mahdollisia vikoja on, että moottorinohjainlaitteen johtimet tai jokin maadoituskohdista on vaurioitunut tai virtalukon pohja on viallinen.